En ole nähnyt yhtään niin sanottua "3D"-elokuvaa. YouTube-sivustolta löytyy pätkiä sellaisista, mutta eiväthän ne totuutta kerro, oletettavasti ellei tietokoneessa ole erityistä 3D-näyttöä. Tämän kirjoitelman tarkoitus ei kuitenkaan ole käsitellä niin kutsuttujen "3D"-elokuvien visuaalista laatua.
Minua ihmetyttää tuon 3D-ilmauksen typeryys, mistä johtuen käytän lainausmerkkejä sekä ilmauksia "niin sanottu" ja "niin kutsuttu". "3D" on lyhenne englanninkielisestä ilmauksesta "three-dimensional", joka suomeksi kuuluu "kolmiulotteinen". Nämä "ulottuvuudet" viittaavat pysty- ja vaakasuuntaan sekä syvyyssuuntaan, joka tuolla "3D"-ilmauksella varustetuissa elokuvissa on uutuus. Ulottuvuuksia kuitenkin on löydetty paljon enemmän kuin kolme, ja ensimmäisenä listassa on niistä meille nykyihmisille ymmärrettävin eli aika. Mistä lähtien elokuvista on puuttunut aikaulottuvuus?
Kolmiulotteisesta "pysäytetystä" kuvasta puhuminen on ymmärrettävää, sillä pysäytyskuvassa tai valokuvassa ei ole aikaulottuvuutta. Perinteisessä valokuvassa ulottuvuuksia on kaksi, pysty- ja vaakasuuntainen. Kun siihen ilmestyy syvyysulottuvuus, kyseessä on 3D. Tällaisia kuvia voi katsoa iki-ihanalla ViewMasterilla. Perinteisessä elokuvassa puolestaan ulottuvuuksia on jo valmiiksi kolme, sillä pysty- ja vaakaulottuvuuden lisäksi on mukana aikaulottuvuus. Elokuva vain on eri lailla kolmiulotteinen kuin ViewMaster-kuvat. Sen hyödyntämät ulottuvuudet eivät olekaan järjestysluvuilla ilmaisten 1–3, vaan 1, 2 ja 4.
Nyt on sitten elokuvaan alettu lisätä kolmas ulottuvuus eli syvyys. Sen myötä elokuva on täysin yksiselitteisesti ja päivänselvästi neliulotteinen. Englanniksi se kuuluu "four-dimensional", lyhenne 4D. Joka ikinen 3D:nä markkinoitu elokuva onkin siis oikeasti 4D, mutta tyhmät ihmiset eivät tiedä sitä! Ajatelkaa nyt, miten paljon upeampaa olisi mennä katsomaan neli- kuin kolmiulotteista leffaa. Minusta ainakin.
Mistä johtuu, että niin sanottuja "3D"-elokuvia ei vieläkään kutsuta 4D:ksi? Johtuuko se oikeasti siitä, etteivät markkinamiehet ymmärrä aikaulottuvuutta ollenkaan? Se kyllä täsmäisi yhteen markkinoiden logiikan kanssa. Vai onko syy se, etteivät markkinoijat usko yleisön ymmärtävän neljännen ulottuvuuden olemusta? Ei ihme, ettei kansa viisastu, kun heitä kohdellaan vuosi vuodelta tyhmempinä. Hurjin salaliittoteoria (joita tunnetusti rakastan) voisi olla, että neljä ulottuvuutta käsittävät ihmiset ovat uhka systeemille tai läntiselle sivilisaatiolle tai jotain sinnepäin. Niinpä täytyy jästipäisesti valehdella, että upea neliulotteisuus onkin muka pelkkää tavanomaista kolmiulotteisuutta.
Ehkä minulla on vaarallinen vallankumouksen ja valaistumisen väline kotona. ViewMasterin kiekkoja minulla on vain muutama, mutta itse laite – joululahja muistaakseni vuodelta 1980 – toimii edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti