Olen siellä täällä joskus kirjoittanut jotain sinnepäin vivahtavaa, että elämässäni on ollut jokin (vielä) nykyistä(kin) feministisempi kausi. Feminismistä kirjoitetaan nykyään paljon ja useimmiten puppua, joten ajattelin läpikäydä parilla hassulla esimerkillä, mitä feminismi on minulle tarkoittanut ja miksi.
1) Amerikkalaislaulaja Macy Gray levytti vuonna 1999 laulun nimeltä Sex-O-Matic Venus Freak. Pidin kappaleen eroottisesta tunnelmasta ja siitä, kun Macy kähisi kertosäkeessä: "I am a sex-o-matic Venus freak." Mutta jokin meni pilalle, kun hän jatkoi: "...When I'm with you." Eikä siinä vielä kaikki, vaan koko kupla puhkesi seuraavassa tekstikatkelmassa: "And I will stop it only when you tell me to." Kyse ei siis ollutkaan siitä, että nainen oli ylipäänsä "seksomaattinen venusfriikki" ja riittävän ylpeä julistaakseen sitä avoimesti, vaan ainoastaan miehen (Macy on äiti ja ollut miehen kanssa naimisissa, joten tulkitsen hänet heteroksi) hänessä aiheuttamasta reaktiosta johtuen. Jos mies pyytäisi Macyä lopettamaan, hän tottelisi kiltisti. Näin ollen laulu ei ole naisen avoimesta seksuaalisuuden ilmauksesta huolimatta feministinen, vaan melko konservatiivinen ja patriarkaattia tukeva niin kuin jenkkiläiseltä menestykseltä voi olettaa. Mikäli Macy olisi todella vain laulanut olevansa seksomaattinen venusfriikki, miehen läsnäolosta ja tahdosta riippumatta, se olisi edustanut feminismiä.
2) Suomalaislaulaja Teemu Brunila levytti yhtyeensä The Crashin kanssa vuonna 2003 laulun nimeltä Oh What a Thing. Kappaleessa on jopa miellyttävästi friikkimäisen Crashin asteikolla jotakin todella omituista. Suoraan sanoen – ja tämä havainto ei ole ainoastaan minun – Brunila kuulostaa kappaleessa harvinaisen paljon Macy Grayltä. Yhdenkuuloisuus ei ole poikkeuksellista ainoastaan siksi, että Teemu on miespuolinen, vaan jopa naispuolisista kollegoista on vaikea löytää yhtä paljon Macyn kuuloista laulajaa. Jos Teemu Brunila olisi Macyä tunnetumpi artisti ja Macy olisi levyttänyt laulun, jossa hän onnistuu kuulostamaan harvinaisen paljon Brunilalta, asiassa ei olisi muuta feminististä kuin se, että Macy saa tehdä niin kuin Macyä huvittaa. Toisaalta se, että Teemu saa tehdä niin kuin Teemua huvittaa, ei ole feminismiä. Jos Teemu Brunila laulaisi macygraymäisesti parodioidakseen häntä, se voisi edustaa jopa antifeminismiä. Sen sijaan Brunila lauloi kappaleen ilmiselvänä pastissina Graylle. Hän siis luopui omasta miesgenderistään yhden laulun ajaksi kuulostaakseen selvästi naiselliselta ja tunnustaakseen samalla Macyn ylempiarvoisuuden vokalistina.
Summaan yllä olevat esimerkit näin: 1) Feminismiä on se, että nainen on subjekti. 2) Feminismiä on myös se, että a) naiseutta ja naisellisuutta sinänsä arvostetaan, b) naissukupuoli ei haittaa yksilön arvostusta, c) sukupuoliblokit ovat purettavissa. Useimmat muut väittämät, mitä feminismistä on viime aikoina esitetty, ovat puppua.