torstai 10. maaliskuuta 2011

Teitittelyn lähihistoriaa

Synnyin kulttuuriin, jossa teitittely oli vielä verraten yleinen sääntö, mutta kasvoin sen kehityksen mukana, että siitä haluttiin päästä eroon. Tuntui läheiseltä ja tuttavalliselta, kun toinen ihminen oli aina "sinä" eikä alentavasti mikään korkea-arvoinen "te". Koulussa tietysti muistettiin teroittaa teitittelyn tärkeyttä vanhempia ihmisiä tavattaessa. Oli siis tiedossa, että vieras aikuinen pitäisi minua sivistymättömänä ja huonosti kasvatettuna moukkana, jos erehtyisin sinuttelemaan häntä. Toisaalta ikäluokassani oli vielä sukupolvikapinaa. Se ajatus, että kaikkia voisi sinutella, tuntui yksinomaan vapauttavalta. Teitittelyä vaativat vanhemmat aikuiset olivat kalkkeutuneita "jarruja".

Opiskelin koulussa viisi vuotta saksaa. Muistan, miten meitä hämmensi ja nauratti, kun saksassa hiemankin vieraille ihmisille puhuttaessa käytettiin "sinun" sijaan pronominia "he" (sie). Onkohan se siis heitittelyä? Tietysti tunsimme myös huvittavan suomalaisen ilmiön, jota voisi ehkä kutsua hänettelyksi: "Ottaako hän kahvia?" Englanninkielisestä käytännöstä oli joskus keskustelua: ihmiset kuvittelivat alinomaa viljellyn you-sanan tarkoittavan "sinä", mutta sehän on yhtä lailla "te". Jotkut päättelivät, ettei englannissa sinutella ollenkaan.

Sinuttelun voittokulku ja teitittelyn alamäki jatkui viime vuosisadan loppuun. Sitten tapahtui yhtäkkiä minulle täysin käsittämätön käänne. Miten saattoikin olla, että kun aiemmin äitiänikään ei aina ollut teititelty, yhtäkkiä alettiin teititellä minuakin? Enhän ollut mikään korkea-arvoinen, vanha, vieras kalkkeutunut jarru, vaan vielä toisiakin vuorenvarmempi tuttavallinen "sinä". Kun kaupan kassalla sanottiin "olkaa hyvä", vastasin "kiitämme" tai vaihtoehtoisesti "olemme hyviä". Monta kertaa sain ihmettelevän katseen ja pari kertaa aikaiseksi lyhyen keskustelunkin. Useammin kuin yhden kerran kassatyöntekijä kommentoi, että heidät on ohjeistettu teitittelemään kaikkia asiakkaita, lukuun ottamatta lapsia.

Joskus määrittelin näin, miksi teitittely ärsyttää: se tarkoittaa, että joko minä olen vanha tai sitten yhteiskunta on konservatiivinen. En lainkaan tiedä, kumpi on siedettävämpi ajatus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti