tag:blogger.com,1999:blog-5003611909941282886.post3500530866095582051..comments2020-04-27T17:50:46.119+03:00Comments on Käyttämättömien ajatusten tunkio: 90-lukuJokke Karjalainenhttp://www.blogger.com/profile/08290212913235968184noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-5003611909941282886.post-31005015942824928072019-10-22T19:53:13.512+03:002019-10-22T19:53:13.512+03:00Lapsi lähti maailmalle 1990-luvulla. Me muutettiin...Lapsi lähti maailmalle 1990-luvulla. Me muutettiin kaupunkiin maalta. Nyt on oltu yhdessä paikassa jo yli 20 vuotta. Lapsella on lapsia. Ja työpaikka ja talo ja tavaroita. Meillä ei edelleenkään. Kirjoja on varmaan 6000-7000, vähintään. Telkkari on tuossa edessä mutta se ei juuri vedä puoleensa.<br /><br />Jos kuuntelisi sunnuntain jazz-konsertin ja kirjoittaisi.<br /><br />En tiedä oikeastaan mitä on ollut milläkin vuoskymmenellä ja sse voi johtua siitä, että niitä on ollut jo yli seitsemän. Mutta elämisestä ja kirjoista, musiikista ja kuvataiteista, niistä voi sanoa jotain. Ehkä kyse on fokuksesta. Toisaalta olen aika varma siitä että täällä ei rupea tapahtumaan mitään ihmeellistä.<br /><br />Säät ovat sekaisin, mutta siitäkin, ilmaston muuttumisesta, olen tiennyt jo yli 50 vuotta sitten. Vaikka olen puhunut ja kirjoittanut siitä, eivät muut ihmiset liiemmin välitä.<br /><br />Ymmärrän kyllä kun sanot, että vuosikymmenissä on eroa. Olet sillä rajalla, kun ne ovat muuttumassa ketjuksi. Mutta *jos* sukupolvissa on yhtenäistä mieltä ja keskustelu on mahdollista, se ei tule olemaan niin hirveän vaikeaa kuin se muuten olisi, siis elämä.<br /><br />Teidän sukupolvenne tuntuu olevan enemmän hajallaan kuin mitä me oltiin. Mutta on siinä muutakin. Toivoa on vaikea enää löytää ja se voi olla yhteinen kokemus nyt enemmän kuin mitä oli ennen. En puhu sukupolvesta sen takia että se olisi hirveän tärkeä juttu sinänsä, mutta kyllähän se tarkoittaa tietynlaisia kokemuksia.<br /><br />Olen jostain syystä tullut tietoisemmaksi 1990-luvun lamasta kuin mitä olin silloin kun se oli päällä. Ihmisiä ja perheitä tuhoutui. Suomessa. En tiedä mistä siinä oli kysymys, mutta köyhyys ei totisesti ole ikinä ilo. Se on yksi asia siinä. Toinen on se, että individualismi oli tulossa yhä enemmän näkyville.<br /><br />Entäs nyt sitten? Toivottavasti keskustelu jatkuu! Ja minä voin taas kommentoida täällä bloggerissa, ainakin nyt sitten jonkin aikaa...Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.com